Niinpä sitten tuli kohdallemme liiankin äkisti hyvästien jättö niin Murulle kuin pentusillekin.
Lapsoset äitinsä hellässä huomassa matkasivat kasvattajan hoiviin, Rossbell's kenneliin, Lohjalle.
Kiitän tästä upeasta ajasta kasvattajaa, Murun sijoitusperhettä ja tietenkin Muru äiskää ja Otto isää.
Te kaikki yhdessä teitte mahdolliseksi tuoda kevään pentusten tuoksuisena kotiimme iloksemme!
Tyhjältähän täällä nyt hiukan tuntuu, mutta Simone ja Melanie kyllä osaltaan hoivaavat vierihoidollaan mahdollisen kaipuun taivaan tuuliin perhosten lailla lentäen.
Kiitokset Muru ja lapsoset meillä viettämästänne ajasta!
Aika rientää ja pennut vaikuttavat päivä päivältä selvästi suurenevan, aivan silmin havaittavaa kasvua!
Kohta pupsit eivät mahdu enää ripirinnan maitobaariin. Tobiaksen pinna paloi, kun tuttia ei löytynyt aivan ensi tuntumalla maitobaarissa.
Kuvasarja:
- Pikkuinen Tobias vimmastuu, kun ei maitoa löydy -
- Eihän täällä ole tilaa, missäs minun maitoni on? tuumailee Tobias nälkäisenä.
- Joku on vienyt minun maitopulloni!
Voisiko se olla tuolla toisella puolella? Tobias kiihtyy...
- Nyt meni hermot! Äiskä, maitoo!
- Täällähän se onkin, löytyi! Torsti oli ottanut sen!
Pois! Se on minun!
tuumailee Tobias, topakka paaperoinen.
- Mitähän näistä vielä kehkeytyy tuolla temperamentilla?
tuntuu Muru tuumailevan.
- Hohhoijaa, rauhallista taas...
- Syökääpä lapset, syökää, niin kasvatte kunnon cavaliereiksi...
- Mutta kyllähän te syöttekin! -
Hellyyttävä näkymä koiranpentuja!
Näitä katsellessa voi vain tulla onnelliseksi!
